Ammattiyhdistysliike itsenäistä Suomea rakentamassa

Ammattiyhdistysliike syntyi itsenäistyvässä ja teollistuvassa Suomessa

Ammattiyhdistysliikkeen juuret ovat teollistuvassa Englannissa 1800-luvulla. Suomalaisen ay-liikkeen tavoitteita olivat työntekijöiden sivistäminen, työkykyisyyden edistäminen ja työehtojen parantaminen - työntekijän aseman vahvistaminen. Suomalaisten ammattiyhdistysten perinteet syntyivät 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä ja vuosisadan vaihteessa.

Suomen mielen ja kielen luominen kansallisuusaatteena, kansan valistus ja sivistys sekä sääty-yhteiskunnan murtuminen vauhdittivat työväenliikkeen ja edelleen ammattiyhdistysliikkeen kehittymistä. 1900-luvun taite oli työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen lisäksi erilaisten kansalaisjärjestöjen ja -yhdistysten aikaa, tunnetuimpia lienevät raittius- ja urheiluseurat sekä vapaapalokunta.

Vuoden 1940 tammikuun kihlaus on merkittävä taite suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiassa. Työnantajat tunnustivat tuolloin vuosikymmen aiemmin perustetun SAK:n sopimuskumppanikseen - tapahtumaa laajemmin koko ammattiyhdistysliikkeen. Toimihenkilöt järjestäytyivät seuraavan vuosikymmenen aikana: STTK perustettiin vuonna 1946 ja Akava vuonna 1950.

Suomalaiset arvostavat ammattiliittoja

Suomalaisten ammattiliittojen asema on vakiintunut osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Hallitus kuulee useasti palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtajia esimerkiksi työlainsäädäntöä kehitettäessä. Järjestäytymis- ja sopimisvapaus on lailla taattu. Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on myös osoitus ammattiliittojen vahvasta yhteiskunnallisesta asemasta.

Neuvottelutuloksia

Työnteon ehdoista neuvotellaan ja keskustellaan jatkuvasti. Oheisia etuja ja ehtoja ei ole määritelty laissa, vaan ne ovat kirjauksina työ- ja virkaehtosopimuksissa.

  • kahdeksan tunnin työaikalaki 1917

  • lapsilisälaki 1948

  • yleiseksi työajaksi 40 viikkotyötuntia

  • neljän viikon vuosiloma 1971

  • lomaltapaluuraha 1972

  • seitsemän kuukauden äitiysloma 1974

  • talviloma 1977

  • sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus 1981

  • ansiosidonnainen työttömyysturva 1984

  • nais- ja matalapalkkaratkaisut 1989-2003

  • loppiaisvapaa 1992

  • vuorotteluvapaa 1996

  • isäkuukausi 2001

  • joustavat työaikakäytännöt 2001

  • helatorstai 2002

  • määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen 2003

  • vuorotteluvapaan vakinaistaminen 2009

  • viiden viikon isyysvapaa 2010

  • ?

Bookmark and Share