Henkilökuva: Ylitarkastaja

Ylitarkastaja Riina Perko

Specialainen Riina Perko, ylitarkastaja, työskentelee Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, työsuojelun vastuualueessa (ent. työsuojelupiirit). Työssään hän kohtaa epäasialliseen kohteluun, häirintään ja syrjintään liittyviä tapauksia.

Iso osa yhteydenotoista hoituu yhden puhelinsoiton aikana. Hyvin usein otetaan yhteyttä työyhteisökonflikteissa, Riina Perko toteaa. Tuntuu, että erityisesti nyt laman aikana työntekijöiden pahoinvointi ja pelko työpaikan puolesta on lisääntynyt. Silloin ongelmatkin kärjistyvät, koetaan esimerkiksi kiusaamista.

Riina Perko on kotoisin Pohjanmaalta mutta asettunut asumaan Helsingin Viikkiin. Vapaa-ajan tehokkain liikuttaja on touhukas ja energinen Olli-poika, mutta Riinan harrastuksetkin ovat varsin liikunnalliset.

Rakastan laskettelua sekä suksilla että telluilla eli telemarkeilla, golfia, lenkkeilyä, tanssia ja jumppia, mutta myös teatteria ja musiikkia sekä viini- ja ruokakulttuuria, Riina Perko kertoo ja toteaa vauhdin, liikkeen ja vaikuttamisen kuvaavan häntä hyvin. Perkon uusin mielentyhjennyskeino on keväällä hankittu moottoripyörä, 650 kuutioinen Kawasaki ER 6. Kaarteita kurvaillessa kokee sellaista vapauden tunnetta, että ajatukset tuulettuvat automaattisesti.

Ei ihme, että Riinan harrastukset ovat terveellisen liikunnallisia. Hän halusi ja ryhtyikin aluksi liikunnan opettajaksi.

Tähtäsin ensin fysioterapeutiksi Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa, mutta pääsin ensimmäisen lukukauden jälkeen Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Siellä opiskelin aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa vuosina 1990-1995.

Riina ehti työskennellä liikunnan ja terveystiedon opettajana muutamia vuosia, mutta hänen asetuttuaan pääkaupunkiseudulle vaihtui työ Työterveyslaitoksen tutkijan hommiksi.

Sieltä "ponnistin" sitten työsuojelupiirin virkamieheksi. Hyppy ei loppujen lopuksi ollut niin kovin suuri: Riinan sydäntä lähellä pitkään olleet liikunta, ihmisen fysiikka, terveys ja hyvinvointi kuuluvat nyt oleellisina osina hänen nykyiseen työhönsä.

Tehtävät ovat tutustuttaneet hänet turvallisuusasioihin ja työelämän hyvinvointikysymyksiin sekä valtion valvontaorganisaatioon.

Koulutuksestani on ollut hyötyä nykytyöhöni. Minulla on tietoa terveydestä ja kuormitustekijöistä, ja opettajan valmiuksista on apua, sillä luennointi kuuluu epäsäännöllisen säännöllisesti tehtäviini. Lisäksi niin sanottu akateeminen ajattelutapa auttaa monimutkaisten vyyhtien selvittämisessä ja lainsäädännön tulkitsemisessa käytäntöön.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden asialla

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ja aikaisemmin työsuojelupiirit ovat useimmille työelämässä mukana oleville tuttu nimi, mutta harva silti tietää, mitä merkitystä sillä on itse kunkin omalle työhyvinvoinnille.

Teemme työpaikkatarkastuksia, jotka toteutuvat monilla eri menetelmillä ja tavoilla toimialan ja työpaikan koon mukaan. Asiat ovat moninaisia: Meillä käsitellään tiettyjä lupa-asioita, tutkitaan vakavat työtapaturmat ja ammattitaudit sekä puututaan moniin muihin epäkohtiin. Riina Perkon titteli on ylitarkastaja.

Riina tietää, että terve työyhteisö on avoin ja rehdisti johdettu. Esimiesosaaminen ja alaistaidot ovat tärkeitä työhyvinvoinnin välineitä. Työnantajan velvollisuus on esimerkiksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin ongelmien selvittämiseksi.

Pelkkä yhteydenotto ei aiheuta tarkastusta työpaikalle, sillä tarkastaja kuulee kiistan kaikkia osapuolia. Vaikka meillä on äärettömän taitavia esimiehiä, jotka vievät asioita hienosti eteenpäin, kuuntelevat alaisiaan ja hakevat keskustelemalla yhteisiä toimivia ratkaisuja, johtaminen on Perkon mukaan tämänhetkinen työsuojelun pullonkaula. Kun johtaminen on kaikkia työntekijöitä kuulevaa, asioista pystytään sopimaan työpaikan sisäisesti, eikä meitä tarvita ollenkaan, Perko sanoo.

Riina on koordinoinut haitallisten fyysisten kuormitustekijöiden, tuki- ja liikuntaelin sairauksien, valvontaa ja valvontamenetelmien kehittämistä ja pohtii työpaikkojen työhyvinvointikysymyksiä. Hänen työhönsä kuuluu myös selvittää ja tutkia vaikeita epäasialliseen kohteluun ja häirintään tai syrjintään liittyvien tapauksia. Tärkeä työ vaikuttaa raskaalta ja kuormittavalta.

Työni ei tule kotiin, sillä minulle on jo kertynyt siitä kokemusta niin paljon, että olen oppinut jättämään työt työpaikalle. Työssä viihtymiseen vaikuttavat mielenkiintoisten tehtävien ohella tietysti myös onnistumisen kokemukset.

Parasta työssäni on työpaikoilta saatu hyvä palaute. Se kertoo siitä, että valvonta on kohdentunut oikeisiin asioihin ja oikeassa hengessä.

Riinan työtovereilla on hyvin erilaiset taustat. Monilla on tekninen koulutus, joillakin pitkä työelämän kokemus.

Nautin työyhteisön parhaista puolista ja ihanista kollegoista, heidän tuestaan ja avustaan, jota myös itse yritän parhaani mukaan antaa. Alati muuttuva sisältö pitää työn kuitenkin kiinnostavana. – Uutta työhön löytyy horisontaalisesti- uusista toimialatiimeistä ja muista tehtävistä, sekä hurjaa tahtia uudistuvasta työlainsäädännöstä.

Psykososiaaliset kuormitustekijät lisääntyneet

Hyvä työsuojelu kohdentuu turvallisuusjohtamisen ideologian mukaan työpaikoilla oikeisiin, ajankohtaisiin solmukohtiin. Työnantajan tulee selvittää työssä tai työoloissa terveydelle ja turvallisuudelle haitalliset tekijät ja vaarat arvioiden niistä ihmisille aiheutuvat riskit, poistaa vakavat vaarat välittömästi, sekä toteuttaa ja seuraa parannustoimenpiteiden toteutusta.

Riinan mukaan työsuojelun vastuualueiden apua ja tietoa osataan nykyisin käyttää paremmin hyväksi kuin aikaisemmin.

Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat lisääntyneet työelämän muuttuessa tietokonepainotteisemmaksi. Toki edelleen on tietysti aloja, kuten siivous- tai rakennusala, joissa haitallisia fyysisiä kuormitustekijöitä on paljon.

Tietyillä aloilla yritysmuutokset ja työntekijöiden ja esimiesten vaihtuvuus on niin huimaa, että työpaikoilla ei ehditä kunnolla hahmottaa uusia toimintatapoja ja organisaatiota, kun seuraava muutos on jo tulossa. Yksityissektorilla on panostettu pitkään esimiesten osaamiseen, mutta julkisella sektorilla näkyy vieläkin asiantuntijatehtävistä heikoin eväin johtajiksi ylennettyjä, vaikka esimiestyön laatuun on yritetty kiinnittää huomiota.

Lapsuuden hiekkalaatikkopelisäännöt on hyvässä työpaikassa heitetty romukoppaan. Ylin johto luo työpaikan kulttuurin, ne kirjoittamattomat peli- ja käyttäytymissäännöt. Koettu työpaikkakiusaaminen on kuitenkin nykypäivänä valitettavan yleistä. Yllättävän usein kiusaaja on esimies.

Usein niin sanotun esimieskiusauksen takaa ei löydy työturvallisuuslain tarkoittamaa terveydelle haitallista epäasiallista kohtelua tai häirintää. Kyse voi olla epäselvyyksistä työtehtävissä, vallassa ja vastuissa, organisaatio- ja tehtävämuutoksista tai sitten vuorovaikutusongelmista, huonosta käytöksestä tai suomalaisesta kateudesta. On tietysti tapauksia, joissa on rikottu lain pykäliä, mutta se on todella harvinaista.

Myös esimies-alaissuhde vaatii työtä, niin kuin mikä tahansa ihmissuhde, Riina Perko muistuttaa.

Perustyytyväinen specialainen vaikuttaa yhteisiin asioihin

Aivan kaikkiin asioihin työsuojelu ei edes puutu. Esimerkiksi riidat palkkauksessa, työajasta tai työtehtävien kuvauksessa ovat ammattijärjestöjen asioita, eikä työsuojelutarkastajalla ole niihin toimivaltaa. Työsuojelukysymyksiä niistä tulee silloin, jos niihin liittyy vaikkapa syrjintää tai terveydelle haitallista kuormittumista.

Johtamiseen ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät asiat kytkeytyvät vahvasti Perkon varsinaiseen intohimoon: Yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Hän hakeutui luottamusmieheksi pari vuotta sitten. Luottamushenkilönä on ollut mahdollisuus kehittää uutta tulevaa työpaikkaa aluehallinnon uudistuessa 1.1.2010. Aluehallinnon uudistamishanke toteutui vuoden alussa, kun aluehallintovirasto muodostui.

Tämä on todella mielenkiintoista. Tässä muutoksessa on hienoja mahdollisuuksia. Erityisen innoissani olen siksi, että työ näkyy lopulta myös meidän työpaikan henkilöstön hyvinvointina. Olemme ihan konkreettisesti luomassa uutta ja erilaista näkökulmaa asioihin, Perko sanoo. Luottamusmiehenä haluan vaikuttaa, että työaikajoustot ja etätyömahdollisuudet ovat jatkossa kunnossa myös aluehallinnossa. Virastoihin pitää saada myös riittävästi henkilöstöhallinnon osaajia.

Riina on ollut SPECIAn jäsen 1990-luvun lopulta.

OAJ kertoi, että ei pysty palvelemaan muita kuin opettajan tehtävissä olevia, joten siirryin AEK:hon ja SPECIAan, kun muita vaihtoehtoja ei silloin Akavan piirissä oikein ollut.

Valtion oma virkaehtosopimus on Riinan mukaan oma "tieteenlajinsa" laajuudessaan ja yksityiskohdissaan.

Siksi kannattaa kuulua ay-järjestöön. SPECIAn toimintaan ja palveluihin olen ollut perustyytyväinen. Ehkä toivoisin jämäkämpää otetta nimenomaan edunvalvontatehtävien hoitoon, kuten palkkauksen kehittämiseen korkeakoulutettujen näkökulmasta. Näihin asioihin pyrin nyt vaikuttamaan hallituksen jäsenenä, Riina päättää.